Tämä viikonloppu vietettiin perheen ja lasten mommon ja mofan (eli minun vanhempieni) kanssa kylpylässä. Matkaan lähdettiin perjantaina päiväuni aikaan ja matka Nokialle taipui hyvin lasten nukkuessa ja meidän kuunnellessa ja keskusteltaessa edellispäivän vaalitentistä.
Huoneeseen saapuessamme Väinö pääsi avaamaan muumien puuhapaketin, jonka olin hänelle ostanut ja Veeti ihmetteli kovin mihin olimmekaan tulleet. Ehdimme leikkiä hyvän aikaa kylpylän leikkihuoneessa temppuradalla, ennen vanhempieni saapumista. Koko ilta vietettiinkin sitten altailla.
Lauantaina pelattiin aamupäivällä sählyä, ennenkuin lähdettiin shoppailukierrokselle; ensin pysähdys Harley Davidson kaupassa ja sitten hieman pidempi käynti Ideaparkissa. Mukaan tarttui hieman lastenvaatteita lapsille ja urheiluvaatteita meille vanhemmille. Syötiin hyvin ja kun Väinö teki selväksi että hänelle riitti NYT shoppailu, suuntasimme takaisin kylpyään ja altaille. Matkalla omikin poikien hyvä nukkua ylimääräiset päiväunet. Illalla herkuteltiin vielä hieman ruualla ja sunnuntaina vietimme aikaa vielä altaissa polskien, ennen kotiin lähtöä.
Olen kuullut niin monen ihmisen suusta, että lomailu pienten lasten kanssa on todella raskasta. Ja täytyy myöntää, että vaatihan se paljon suunnittelua ja joustamista omista toiveista ajoittain. Välillä tuntuu että lomalle lähtö vanhempana on sitä, että pakkaat sen arjen hallitun kaaoksen laukkuihin ja siirryt hallitsemaan sitä muualle. Mutta minun täytyy, kuitenkin todeta että paljon on myös kiinni siitä millä asenteella itse lähtee matkaan ja miten suhtautuu siihen että lapset kiukuttelevat kun väsymys iskee. Eihän sitä voi kovin yllättynyt olla, että lapset alkavat kiukutella jossain vaiheessa kun kolmeen päivään mahduttaa paljon aktiviteettejä ja virikkeitä. Me lähdemme aina siitä, että kaikki mitä tehdään yhdessä, tehdään lasten ehdoilla ja sillä ajatuksella että luomme itsellemme ja heille mukavia muistoja. Varsinaisia pysyviä muistoja eivät meidän pienet sankarit vielä luo mutta ilmapiiri, tunteet ja kokemukset vaikuttavat heihin suuresti. Ja siinä mielessä niillä on vaikutusta myös pidemmällä aikavälillä.
Minua ei siis haittaa esimerkiksi huolehtia molemmista pojista suihku- ja saunareissuilla. Tai istua heidän kanssaan altaalla tunnista toiseen (sauna- ja ruokailutauoilla käydään tietenkin välillä). Eikä minua haittaa jos oma aamupala jäi hieman kesken tai jouduin syömään nopeasti, koska imetys ja ruokailu osuivat samaan aikaan. Sillä kaikki tämä, mitä koemme matkoillamme, vahvistaa meidän suhdetta ja saamme yhteisiä muistoja ja onnistumisen kokemuksia. Ja vaikka omat tekemiset jäävätkin välillä vähemmälle, niin se että näen miten Väinö esimerkiksi rohkaistuu tekemään asioita jotka ovat häntä aiemmin jännittäneet, on se sen menetetyn oman ajan arvoista. Aina. Lisäksi pidän mielessä, että joskus tulee se aika kun pojat ovat liian isoja tulemaan naisten puolelle pesulle ja silloin saan istua saunassa rauhassa juuri niin kauan kuin haluan. Tietysti silloin he ovat myös niin isoja, ettei Jaakon tarvitse miesten puolella auttaa heitä pesussa, kantaa heitä sylissä tai muistuttaa vessassa käymisestä mutta silti. Silloin roolimme vaihtuvat.
No, reissumme oli joka tapauksessa mahtavan onnistunut! Nautimme todella kaikesta tekemisestä ja varsinkin yhdessä olosta ja autossa kotimatkalla puhuimme jo seuraavasta reissusta. Ja se, jos jokin, on varma merkki onnistuneesta lomasta lasten kanssa. Jos on lähtöpäivänä valmis jo uuteen reissuun, asiat ovat hyvin ja loma onnistunut.
Nyt - nautimme kodin rauhasta ja puramme matkalaukut. Koska on sunnuntai, on Valioliiga päivä joten jalkapalloa katsotaan tänään Jaakon ja Väinön toimesta. Illalla katsomme tietenkin vaalit. Tiedättehän kun joka vuosi äänistä löytyy myös näitä "huumoriääniä" kuten Kekkonen ja Aku Ankka, itse jännitän milloin tulee se vaalivuosi vastaan kun Aku Ankan äänimäärä riittäisi siihen että hän saisi paikan eduskunnasta.
Huoneeseen saapuessamme Väinö pääsi avaamaan muumien puuhapaketin, jonka olin hänelle ostanut ja Veeti ihmetteli kovin mihin olimmekaan tulleet. Ehdimme leikkiä hyvän aikaa kylpylän leikkihuoneessa temppuradalla, ennen vanhempieni saapumista. Koko ilta vietettiinkin sitten altailla.
Lauantaina pelattiin aamupäivällä sählyä, ennenkuin lähdettiin shoppailukierrokselle; ensin pysähdys Harley Davidson kaupassa ja sitten hieman pidempi käynti Ideaparkissa. Mukaan tarttui hieman lastenvaatteita lapsille ja urheiluvaatteita meille vanhemmille. Syötiin hyvin ja kun Väinö teki selväksi että hänelle riitti NYT shoppailu, suuntasimme takaisin kylpyään ja altaille. Matkalla omikin poikien hyvä nukkua ylimääräiset päiväunet. Illalla herkuteltiin vielä hieman ruualla ja sunnuntaina vietimme aikaa vielä altaissa polskien, ennen kotiin lähtöä.
Olen kuullut niin monen ihmisen suusta, että lomailu pienten lasten kanssa on todella raskasta. Ja täytyy myöntää, että vaatihan se paljon suunnittelua ja joustamista omista toiveista ajoittain. Välillä tuntuu että lomalle lähtö vanhempana on sitä, että pakkaat sen arjen hallitun kaaoksen laukkuihin ja siirryt hallitsemaan sitä muualle. Mutta minun täytyy, kuitenkin todeta että paljon on myös kiinni siitä millä asenteella itse lähtee matkaan ja miten suhtautuu siihen että lapset kiukuttelevat kun väsymys iskee. Eihän sitä voi kovin yllättynyt olla, että lapset alkavat kiukutella jossain vaiheessa kun kolmeen päivään mahduttaa paljon aktiviteettejä ja virikkeitä. Me lähdemme aina siitä, että kaikki mitä tehdään yhdessä, tehdään lasten ehdoilla ja sillä ajatuksella että luomme itsellemme ja heille mukavia muistoja. Varsinaisia pysyviä muistoja eivät meidän pienet sankarit vielä luo mutta ilmapiiri, tunteet ja kokemukset vaikuttavat heihin suuresti. Ja siinä mielessä niillä on vaikutusta myös pidemmällä aikavälillä.
Minua ei siis haittaa esimerkiksi huolehtia molemmista pojista suihku- ja saunareissuilla. Tai istua heidän kanssaan altaalla tunnista toiseen (sauna- ja ruokailutauoilla käydään tietenkin välillä). Eikä minua haittaa jos oma aamupala jäi hieman kesken tai jouduin syömään nopeasti, koska imetys ja ruokailu osuivat samaan aikaan. Sillä kaikki tämä, mitä koemme matkoillamme, vahvistaa meidän suhdetta ja saamme yhteisiä muistoja ja onnistumisen kokemuksia. Ja vaikka omat tekemiset jäävätkin välillä vähemmälle, niin se että näen miten Väinö esimerkiksi rohkaistuu tekemään asioita jotka ovat häntä aiemmin jännittäneet, on se sen menetetyn oman ajan arvoista. Aina. Lisäksi pidän mielessä, että joskus tulee se aika kun pojat ovat liian isoja tulemaan naisten puolelle pesulle ja silloin saan istua saunassa rauhassa juuri niin kauan kuin haluan. Tietysti silloin he ovat myös niin isoja, ettei Jaakon tarvitse miesten puolella auttaa heitä pesussa, kantaa heitä sylissä tai muistuttaa vessassa käymisestä mutta silti. Silloin roolimme vaihtuvat.
No, reissumme oli joka tapauksessa mahtavan onnistunut! Nautimme todella kaikesta tekemisestä ja varsinkin yhdessä olosta ja autossa kotimatkalla puhuimme jo seuraavasta reissusta. Ja se, jos jokin, on varma merkki onnistuneesta lomasta lasten kanssa. Jos on lähtöpäivänä valmis jo uuteen reissuun, asiat ovat hyvin ja loma onnistunut.
Nyt - nautimme kodin rauhasta ja puramme matkalaukut. Koska on sunnuntai, on Valioliiga päivä joten jalkapalloa katsotaan tänään Jaakon ja Väinön toimesta. Illalla katsomme tietenkin vaalit. Tiedättehän kun joka vuosi äänistä löytyy myös näitä "huumoriääniä" kuten Kekkonen ja Aku Ankka, itse jännitän milloin tulee se vaalivuosi vastaan kun Aku Ankan äänimäärä riittäisi siihen että hän saisi paikan eduskunnasta.
Kommentit
Lähetä kommentti