Joskus sitä tulee noustua väärällä jalalla ja kaikki mitä päivän aikana teet tai mihin kosket, tuntuu menevän pieleen. Kun tällaisia päiviä osuu omalle kohdalleni, yritän aina miettiä että se on vain yksi päivä muiden joukossa ja huomenna on taas parempi päivä. Mutta joskus, ehkä noin kerran tai kaksi vuodessa, on niin huono päivä että sitä tekisi mieli vaan käpertyä sänkyyn sikiöasentoon ja sulkea kaikki mielestä.
Eilen oli sellainen päivä. Aamu lähti ihan hyvin käyntiin, syötiin aamupala ja lähdettiin päiväkotiin. Väinö jäi hyvillä mielin hoitoon ja suuntasin Veetin kanssa kotiin. Aamupäivällä minulla oli aika hammaslääkärille. Muutama viikko sitten ylähampaastani irtosi iso pala ja eilen selvisi että hammas vaatii juurihoidon mutta luultavasti sen saa vielä pelastettua. Eli ei tarvitse ottaa koko hammasta pois, sitä kun itse pelkäsin eniten.
Palasin kotiin ja sen jälkeen epäonni seurasi minua. Hammas oli kipeä, joten särkylääkettä naamaan. Kaikki jotka tuntevat minut, tietävät että en pidä lääkkeistä koska väsyn niistä. Jopa ihan perus panadoli saa minut väsyneeksi ja turtuneeksi. Päivällisellä hampaasta irtosi pieni pala ja jouduin takaisin hammaslääkärille. Onneksi irronnut pala ei aiheuttanut lisätoimenpiteitä.
Illalla rakensin poikien kanssa temppuradan olohuoneeseen ja soitettiin musiikkia. Väinö kompastui, ei temppuradalla, vaan ihan kävellessään lattiaa pitkin. Nenästä lähti valumaan verta ja yrittäessäni rauhoittaa itkevää taaperoa, Veeti pulautti oikean megapulautuksen lattialle. Mahtavaa!
Suihkun kautta siis sohvalle rauhoittumaan. Päätin tehdä iltapalaksi lettuja Väinön mieliksi. Ehdin jo huokaista helpotuksesta kun laskin viimeisen letun lautaselle, sitten huomasin ettei meillä ollut hilloa tai kermavaahtoa laittaa lettujen päälle. Jaakko kävi lähikaupasta hakemassa niitä ja päästiin kuin päästiinkin herkuttelemaan iltapalalla. Maratonpitkän nukuttamisen jälkeen, päästiin kaikki nukkumaan. Yöllä heräsin noin 12 kertaa kun pojat olivat levottomia, koska ulkoa kuului rankkasateen ja tuulen äänet.
Rakas mieheni kuitenkin helpotti oloani tänään viemällä pojat mummon ja vaarin luokse vierailemaan, jotta sain nyt päivällä hiukan levättyä. Voin sanoa että hiljaisuus ja lepo tuli todellakin tarpeeseen!
Eilen oli sellainen päivä. Aamu lähti ihan hyvin käyntiin, syötiin aamupala ja lähdettiin päiväkotiin. Väinö jäi hyvillä mielin hoitoon ja suuntasin Veetin kanssa kotiin. Aamupäivällä minulla oli aika hammaslääkärille. Muutama viikko sitten ylähampaastani irtosi iso pala ja eilen selvisi että hammas vaatii juurihoidon mutta luultavasti sen saa vielä pelastettua. Eli ei tarvitse ottaa koko hammasta pois, sitä kun itse pelkäsin eniten.
Palasin kotiin ja sen jälkeen epäonni seurasi minua. Hammas oli kipeä, joten särkylääkettä naamaan. Kaikki jotka tuntevat minut, tietävät että en pidä lääkkeistä koska väsyn niistä. Jopa ihan perus panadoli saa minut väsyneeksi ja turtuneeksi. Päivällisellä hampaasta irtosi pieni pala ja jouduin takaisin hammaslääkärille. Onneksi irronnut pala ei aiheuttanut lisätoimenpiteitä.
Illalla rakensin poikien kanssa temppuradan olohuoneeseen ja soitettiin musiikkia. Väinö kompastui, ei temppuradalla, vaan ihan kävellessään lattiaa pitkin. Nenästä lähti valumaan verta ja yrittäessäni rauhoittaa itkevää taaperoa, Veeti pulautti oikean megapulautuksen lattialle. Mahtavaa!
Suihkun kautta siis sohvalle rauhoittumaan. Päätin tehdä iltapalaksi lettuja Väinön mieliksi. Ehdin jo huokaista helpotuksesta kun laskin viimeisen letun lautaselle, sitten huomasin ettei meillä ollut hilloa tai kermavaahtoa laittaa lettujen päälle. Jaakko kävi lähikaupasta hakemassa niitä ja päästiin kuin päästiinkin herkuttelemaan iltapalalla. Maratonpitkän nukuttamisen jälkeen, päästiin kaikki nukkumaan. Yöllä heräsin noin 12 kertaa kun pojat olivat levottomia, koska ulkoa kuului rankkasateen ja tuulen äänet.
Rakas mieheni kuitenkin helpotti oloani tänään viemällä pojat mummon ja vaarin luokse vierailemaan, jotta sain nyt päivällä hiukan levättyä. Voin sanoa että hiljaisuus ja lepo tuli todellakin tarpeeseen!
Kommentit
Lähetä kommentti