Viimeinen viikonloppu ennen töihin paluuta vierii kohti loppuaan. Saan nauttia lomasta vielä maanantaina mutta tiistaina työt jälleen kutsuvat. Ehdin olla töissä muutaman kuukauden ennen toista äitiyslomaani mutta niitä kahta kuukautta lukuunottamatta, olen siis ollut kotiäitinä hieman yli kolme vuotta. Muistan kuinka nuorempana unelmoin siitä ajasta jolloin saisin olla kotona lasteni kanssa. On omituista ajatella että se aika on nyt eletty. Nyt minua odottaa työssäkäyvän äidin rooli ja vaikka olisinkin mielelläni vielä kotona lasteni kanssa, ei töihin paluu hirvitä minua. Jännittää toki mutta ihan positiivisin mielin palaan töihin. Oikeastaan odotan mielenkiinnolla mitä tämä uusi arki tuo mukanaan.
Kotiäitinä olo on kieltämättä ollut välillä raskasta mutta ah, niin ihanaa silti! Tulen muistelemaan tätä kulunutta aikaa lämmöllä ja en kadu hetkeäkään että päätin olla kotona näin kauan. Kuten sanoin, voisin olla pidempäänkin. Nyt on kuitenkin mieheni aika nauttia kotona olosta lasten kanssa. Uskon että hän nauttii tästä ajasta vähintään yhtä paljon kuin minä olen nauttinut.
Kotiäitinä olo on kieltämättä ollut välillä raskasta mutta ah, niin ihanaa silti! Tulen muistelemaan tätä kulunutta aikaa lämmöllä ja en kadu hetkeäkään että päätin olla kotona näin kauan. Kuten sanoin, voisin olla pidempäänkin. Nyt on kuitenkin mieheni aika nauttia kotona olosta lasten kanssa. Uskon että hän nauttii tästä ajasta vähintään yhtä paljon kuin minä olen nauttinut.
Kommentit
Lähetä kommentti