Ensimmäinen oikea harrastus

Tänään on suuri virstanpylväs perheessämme saavutettu! Väinö on ihan pienestä pitäen rakastanut pallopelejä ja varsinkin jalkapalloa. Pallot olivat hänen lempileluja jo ennenkuin hän osasi kävellä tai potkia niitä. Hän eläytyy mukaan Valioliiga otteluiden tunnelmaan kun Jaakko katsoo pelejä telkkarista ja esitteli jopa jossain vaiheessa itseään Väinö Liverpoolina. Ja muutaman vuoden päästä hän matkustaa meidän kanssa Liverpooliin katsomaan peliä, ainakin näin hän itse sanoo. Ja isona, hänestä tulee palomies joka vapaapäivinä pelaa jalkapalloa Liverpoolin riveissä. Yritämme muuttaa hänen mieltään että hän tekisi toisinpäin nuo viimeiseksi mainitut. Mutta ei hätää, hän varmasti kiittää meitä kun ymmärtää palkkaerot aloilla. (Tässä välissä muistutan kaikkia tosikkoja että tuo viimeinen lause oli vitsi, emme pyri ohjaamaan lapsiamme tekemään asioita jotka meistä olisi kivoja vaan tuemme tietenkin heidän mielenkiinnon kohteita.)

Olemme pitkään puhuneet Väinön kanssa siitä, että kun hän on vähän vanhempi, hän pääsee pelaamaan jalkapalloa joukkueeseen. Kavereiden kanssa. Pukemaan ylleen pelipaidan ja kokemaan joukkuepelin ilot. Ja tänään, tänään oli se päivä kun ilmoitimme hänet jalkapallokerhoon! Kertoessamme tästä, hän ilahtui ja halusi heti pakata jalkapallotavaransa reppuun. Joulupukin tuomat nappikset oli se tärkein tietenkin!

Puhuimme siitä, että sisällä pelatessa voi tarvita toisenlaiset kengät ja lähdimme iltapäivällä kaikki käymään kaupungilla tarkoituksena hankkia Väinölle jonkinlaiset sisäpeli/futsal kengät. Hänen kokoa ei kuitenkaan löytynyt mikä oli pienelle jalkapalloilijan alulle pettymys. Olin valmistautunut suureenkin kiukkukohtaukseen mutta yllätyksekseni selvisimme tilanteesta keskustelemalla asiasta. Päätimme jatkaa etsintää huomenna töiden jälkeen.

Pitkin päivää Väinö on hokenut minulle että mamma, menen pelaamaan jalkapalloa. Minä pystyn siihen. Olemme kannustaneet häntä ja samalla rauhoitelleet, että kaikki menee hyvin. Hän pärjää kyllä. Samalla pohdimme Jaakon kanssa, milloin tuo pieni keskosena syntynyt taistelija kasvoi näin isoksi? Ja miten kiitollisia olemme että saamme seurata hänen kasvua.


Kommentit