Hip hei! Juhannus on juhlittu ja kuinka onnistunut se olikaan! Perjantaina meillä herättiin perinteiselle juhannusaamupalalle, tai siis muut heräsivät en minä, sillä minähän sen valmistin. Avasimme myös juhannuslahjat ja Väinö sai avata sekä omansa että Veetin lahjan, sillä ei niin yllättävästi pikkuveljeä kiinnosti enemmän syöminen kuin lahjojen avaaminen. Paketeista paljastui uudet vesipyssyt ja aamupalan jälkeen käytiinkin ensimmäinen vesisota. Väinö myös kiristi mofalta vähän korotettua synttärirahaa, uhkaillen kylmällä vesipyssysuihkulla.
Kävimme päivällä kyselemässä paljutarjouksia, sillä rakkaat vanhempani (jotka olivat meillä juhannuksena) yllättivät minut kertomalla että 30-vuotis lahjaksi minulle, he ostavat meille paljun. Aivan mahtavaa!
Juhannusruokana syötiin uunilohta, uusia perunoita ja monesta eri aineksesta koostuvaa salaattia. Jälkkäriksi oli Jaakon lempparia eli omenakaurahyvettä sekä vaniljakastiketta. Lisäksi oli tuoreita mansikoita ja macaronseja. Illalla käytiin vielä saunassa.
Lauantai meni Jaakon osalta töissä ja me muut kävimme pyörälenkillä sekä uimme altaassa pihalla. Täytettiin pariinkin otteeseen vesi-ilmapalloja. Kaikki jotka ovat joskus täyttäneet niitä, tietävät että siinä tekee 30 minuutin työn 30 sekunnin hauskanpitoa varten. Kamala työ saada ne ilmapallot täytettyä ilman että ne menevät rikki ja kun vihdoin saat ne täytettyä, lapset puhkaisevat ne hetkessä. No, mitäpä sitä ei lastensa vuoksi tekisi. Oman kokemukseni mukaan vesi-ilmapallojen täytössä toimii kuitenkin sama taktiikka kun silloin kun olet viimeisillään raskaana ja toivot vain että lapsi syntyisi jo; luovuttaminen. Heti kun toteat etteivät omat keinot riitä, niin homma alkaa sujumaan. Näin kävi myös omalla kohdallani viikonloppuna.
Sunnuntaina vanhempani lähtivät kotiin ja suuntasimme iltapäivällä koko perheen voimin Yyteriin polskimaan meressä ja nauttimaan lämmöstä rannalla. Mukaan seuraan liittyi myös ystäväni ja hänen lapsensa.
Kaiken kaikkiaan juhannus on ollut rauhallinen ja todella onnistunut osaltamme! Tänä vuonna en jaksanut erityisemmin panostaa järjestelyihin, aikalailla mentiin vanhoilla perinteisillä jutuilla. Tulipahan taas huomattua että joskus less is more.
Kommentit
Lähetä kommentti