Juttelin kahden ystäväni kanssa joulusta tänään, he päivittelivät joulun aiheuttamaa stressiä. Tai oikeastaan joulujärjestelyiden. Joko pitäisi tehdä joululaatikoita? Pitäisikö päivitellä joulukuusen koristeita? Voiko pyytää ulkopuolista pukkia käymään nyt tänä poikkeuksellisena aikana? Entäs sinä, Jennie, mikä sinua stressaa? Noh, remppa venähti, haluaisin olla enemmän omien lasteni kanssa ja tämä syksyn pimeys tuntuu imevän minusta voimia oikein urakalla. Mietin kyllä jouluakin mutta lähinnä siinä mielessä että ehtiihän kotimme valmistua siihen mennessä.
Kuva: pexels.com
Tämä syksy on ollut raskas. Se on koetellut hermojani ja jaksamistani. Olen joutunut aikatauluttamaan jokaisen valveilla olevan hetkeni. Olen joutunut pysähtymään ja keräämään voimia uudestaan. Kevään stressi on varmaan sekin purkautunut kaiken tämän uuden stressin keskellä.
Olen hävennyt sitä etten ole pystynyt tekemään kaikkea mitä haluaisin. En ole aloittanut uutta harrastusta enkä ole nähnyt ystäviäni niin paljon kuin haluaisin. Olen joutunut priorisoimaan asioita; asettanut perheeni, remontin ja työn monen muun asian edelle.
Kuva: pexels.com
Olen tuntenut pettymystä itseeni ja pelännyt että muutkin näkevät minut epäonnistujana. Olen pelännyt että ihmiset hylkäisivät ystävyytemme, sillä en ole ollut tarpeeksi aktiivinen ystävyyssuhteiden ylläpitämisessä. Luojan kiitos monet ystävistäni työskentelevät samassa työpaikassa kuin minä, niin olen - voisi sanoa väkisinkin, kuitenkin hyvässä mielessä - joutunut näkemään heitä viitenä päivänä viikossa. Tai ainakin niin monena kuin olen töissä sillä viikolla ollut.
Luen kaikkien viestit mutta aina en ehdi heti vastaamaan. Ja sitten se jo unohtuukin. Ei siksi ettenkö pitäisi vastaamista tärkeänä vaan siksi, että muisti on ylityöllistetty. Aivonikin priorisoivat muistettavat asiat; lasten jutut, laskut, työt, remppa hankinnat jne. Pyydän ettette rakkaat ystävät päästä irti. Tiedän että olen ollut huono ystävä ja olen siitä pahoillani. Lupaan että asiat palaavat jälleen normaaleiksi, kunhan saamme remontin hoidettua alta pois. Olemme jo loppusuoralla, maali häämöttää ja odotan että saan näyttää teille lopputuloksen. Olkaa kärsivällisiä, en ole unohtanut teitä. Pyydän ettette unohda minua.
Kommentit
Lähetä kommentti